Porvoon näyttely oli kesän kuumimpina päivinä ja ainakin minua tuskastutti odotella kehään pääsyä. Näyttelypaikka oli avoin ruohokenttä (onneksi!) ja siellä odoteltiin kohtuullisen pitkään ennen omaa vuoroa. Kaikkiaan Porvoossa oli tervuja 6 kpl, joista kolme tuomari arvioi erinomaisiksi ja kolme muuta hyviksi. Majn kanssa samassa luokassa oli yksi toinen narttu, jonka tuomari arvostelu erinomaiseksi. Maj sai laatuarvion hyvä.
Hämmästelin kyllä jälleen kerran tuomarin linjausta, että yksi tuomarille murahtava koira sai erinomaisen ja toinen, joka useamman kerran yritti tavoitella murahduksen kanssa tuomaria, hyvän... No, kuten aiemmin sanottu, niin tuomarit ovat erilaisia. Maj oli taas luonteelleen uskollisesti iloinen ja tervehti tuomaria lämpimästi, eikä ollut moksiskaan tutkimisesta, vaikka tuomari tutki hampaatkin takimmaisia hampaita myöten!
Arvostelussa luki seuraavaa: "Vahvarunkoinen, riittävän narttumainen kokonaisuus, joka olisi edukseen kiinteämmässä kunnossa. Hyvä luusto. Kaunis pään profiili. Hyvät silmät. Isot korvat. Vahva kaula. Ylälinjan tulisi olla napakampi. Keskipitkä askellus. Valitettavasti häntä aivan liian korkealla liikkeessä. Hieno käytös."
Hyvä tulos tämäkin, vaikka kenties olisin toivonut kenties EH:ta.
Heinolassa käytiinkin sitten eilen kaikkien rotujen näyttelyssä. Siellä tervuja kehässä oli kaikkiaan 8 kappaletta. Kolme urosta ja viisi narttua. Yksi juniorinarttu sai EH:n, muille tuomari antoi ERI:n laatuarvosteluissa. Kuusi koiraa sai kaikkiaan SA:n, myös Maj.
Täytyy kyllä sanoa, että hieman jännitti eilinen tuon Porvoon jäljiltä. Vaikka ennakkoon sainkin tietää, että Heinolan tuomari (Spoljaric Boris) onkin mukava ja pitää hieman jämäkämmistä koirista. Silti en uskaltanut toivoakaan sitä mitä eilen lopulta tapahtui!
Ensin tosiaan Maj sai laatuarvostelun ERI ja sijoittui samalla omassa luokassaan ykköseksi (kaksi muuta näyttelyyn ilmoitettua avoimenluokan narttua olivat poissa) ja sai SA:n eli arvion sertifikaatin arvoinen. Parhaan nartun sijoista kilpaili neljä koiraa. Ensin tuomari sijoitti kolmosen ja nelosen paikoilleen, sitten hän tutkaili Majta ja valioluokan narttua tarkempaan, juoksutti kehää ympäri ja lopulta (pitkien pitkien pitkien sekuntien jälkeen) sijoitti Majn ykköseksi! Tämä tarkoitti, että Maj oli paras narttukisan voittaja eli PN1! Tämä vei Majn edelleen eteenpäin kisaamaan rodun parhaan palkinnosta. Vastassa oli urosten paras, avoimen luokan koira. Sormet ristissä siinä katseltiin, kuinka Emma juoksutti Majta kehässä ja tuomari arvioi koiria. Lopulta (taas loputtoman pitkältä tuntuvan ajan kuluttua) tuomari ojensi urokselle VSP-ruusukkeen ja Majlle ROP-ruusukkeen! Tämähän tarkoitti sitä, että Maj oli tämän näyttelyn Rotunsa paras koira!
Lisäksi tämä oikeutti osallistumaan vielä Ryhmäkehään, jossa valittiin ryhmän parhaat koirat. Siellä Maj juoksi iloiseen tapaansa, muttei sijoittunut. Tämä ei kuitenkaan harmittanut, koska olihan Maj tehnyt jälleen sellaisen hattutempun näyttelyssä, että ei mitään rajaa! Uskomatonta!
Edelleen vuorokautta myöhemmin olo on huikea, että omistan niin hienon koiran kuin Maj on!
Tässä vielä linkki KoiraNetin tuloksiin Heinolan näyttelyyn.
Arvostelussa sanottiin seuraavaa: "3 years. Lovely head. Dark eyes. Very good ears. Excellent size. Body lovely. Good angulations. Good reach & drive. Lovely temperament."
Tässä vielä onnellisesta voittajasta kuva! Kyllä isin sertipää on päässyt pitkälle! <3
Ps. Pakko oli ottaa ROP-pokaali, koska se taitaa olla once in a lifetime sijoitus mikä Heinolassa saatiin. Sertistä otettiinkin sitten vain ruokaa :)
Niin ja tämä toinen sertihän tarkoittanee sitä, että täytyy käyttötulos pk-lajista (ehkäpä jälki) käydä tekemässä ja sen jälkeen lähteä kolmannen sertin metsästykseen, jotta tästä otuksesta saisi vaikka Suomen Muotovalion!
