maanantai 29. lokakuuta 2018

Tuleva mammakoira ja muita kuulumisia

Nyt elämme jännittäviä aikoja! Tai no ei ihan vielä, mutta hiljalleen lähenevät jännittävät ajat!

Majn kasvattaja taannoin kysyi, että saisiko hän käyttää Majta jalostuksessa. Aiemmin olin asiaa itsekseni pohtinut, että jos kasvattaja kysyy, niin sopiihan se, joten vastaus oli helppo antaa.

Pentueen isäksi kasvattaja-Sirpa on valinnut ruotsalaisen malinoisin Lann Morian Mistralin. Uros itse on syntyjään groenendael-malinois yhdistelmästä, joten jännityksellä odotamme, että minkälaisia kavereita sitten keväällä tästä yhdistelmästä syntyy. Kasvattajan mukaan kyseessä on arkielämässä tasapainoinen ja sosiaalinen uros, joka syttyy tekemiseen välittömästi ja nauttii työskentelystä.

Itseäni hieman jännittää tässä varmaan vähän kaikki. Astutusmatka Ruotsiin lienee ensimmäinen. Kunhan vaan ensin se Majn juoksu alkaa. Joulu-tammikuullehan sitä odotellaan alkavaksi. Sitten jännitellään sitä, että tuleeko niitä pentuja vai eikö niitä tule. Lopulta jännitetään toivottavasti sitä, että kaikki menee hyvin synnytyksessä ja pentujen kasvatuksessa. Huh... Onpahan jännitettävää!

Tätä ennen kuitenkin Majn kanssa on keskitytty tottisteluun ja toivottavasti vielä tämän vuoden puolella päästäisiin kokeilemaan yksi avoimen luokan tokokoe. Tai lienee tämä jossittelu muoto minusta kiinni. Treeniähän siinä vain tarvitaan.

Tässä pari viikkoa sitten kävimme epävirallisessa tokokokeessa kokeilemassa avointa luokkaa ja se meni mielestäni koiran ja minun nykyiseen tasoon nähden ihan hyvin. Jokainen liike saatiin suoritettua (osa toki helpotettuna), mutta kaikki tuli suoritettua. Nyt vain lienee tarpeen lisätä treenin määrää ja laatua, jotta päästään tähän tavoitteeseen.

Pelastuskoirapuolella käytiin kokeilemassa haun peruskoetta. Kokeessa etsintä sekä hallinta meni hyvin. Mutta se ilmaisu. Se on meidän ongelmakohtamme. Ensimmäinen maalimies ilmaistiin niin, että Maj muisti ottaa rullaan suuhun noin 3 metriä ennen minua tullessaan maalimieheltä. Seuraavaa ei rullalla sitten ilmaistukaan. Koirasta toki näkyi kaikille se, että nyt on maalimies löytynyt, mutta itse päätin, että en hyväksy sitä näytöksi ja otamme hylyn siitä testistä. Etsintä ja hallinta olivat testaajan mukaan hyviä, mutta ilmaisussa on se tekeminen vielä. Eli treeniä siihen siis!

Syksyllä on siis touhuiltu jo jonkin verran ja vielä on edessä vaikka mitä. Tuleva mammakoiruus myös näköpiirissä häämöttää ja tuo omaa jännitystään elämäämme. Lisätietoja tulevasta pentueesta kasvattajan sivuilta tästä linkistä. Jos pennun hankinta tästä yhdistelmästä kiinnostaa, niin yhteyttä kasvattajaan vaan! Majn tapaamista varten tietenkin yhteys minuun :)


Tämä kuva on viime keväältä. Majlla on ollut onni viimeisen vuoden aikana päästä noin kerran kuussa mukaani töihin esittelemään haku- ja jälkikoiran työtä maastossa. Tässä kuvassa ollaan lähdössä tekemään pelastushakua.